Mikä on TES eli työehtosopimus?
Työehtosopimus (TES) määrittää työsuhteen vähimmäisehdot toimialakohtaisesti. Selvitämme mitä yleissitovuus tarkoittaa, ketä TES koskee ja miten löydät oman sopimuksesi.
Työehtosopimukset ovat suomalaisen työelämän kulmakivi. Ne takaavat, että jokaisella toimialalla on yhteiset pelisäännöt palkoista, työajoista ja muista työsuhteen ehdoista. Silti monelle työntekijälle ja työnantajalle TES on tuttu vain nimeltä, mutta sen sisältö ja käytännön vaikutukset jäävät usein epäselviksi.
Mikä on työehtosopimus?
Työehtosopimus (TES) on kirjallinen sopimus, jonka työnantajaliitto ja ammattiliitto neuvottelevat yhdessä. Sopimus määrittää toimialakohtaiset vähimmäisehdot, joita kaikkien työnantajien on noudatettava. Tyypillisesti TES kattaa ainakin seuraavat aiheet:
- Palkkaus: vähimmäispalkat, palkkaryhmittelyt ja kokemuslisät
- Työaika: säännöllisen työajan pituus, liukumat ja lepoajat
- Lomat ja vapaat: vuosilomamääräykset, arkipyhäkorvaukset ja perhevapaat
- Sairausajan palkka: palkanmaksun kesto ja edellytykset sairaustapauksissa
- Ylityö ja lisätyö: korvausperusteet ja laskentasäännöt
- Muut ehdot: koeaika, irtisanomisajat, matkakustannukset ja koulutusmahdollisuudet
TES-kausi on yleensä 1–3 vuotta, minkä jälkeen osapuolet neuvottelevat uuden sopimuksen. Sopimuskauden aikana on tyypillisesti voimassa työrauhavelvoite, mikä tarkoittaa, ettei työtaistelutoimiin saa ryhtyä sopimuksen piiriin kuuluvista asioista.
Mitä yleissitovuus tarkoittaa käytännössä?
Yleissitovuus on suomalaisen työmarkkinajärjestelmän erityispiirre. Se tarkoittaa, että tietyt työehtosopimukset sitovat myös niitä työnantajia, jotka eivät kuulu työnantajaliittoon. Käytännössä tämä takaa, ettei yksikään alan työnantaja voi alittaa sopimuksen vähimmäisehtoja.
Työehtosopimuksen yleissitovuudesta päättää sosiaali- ja terveysministeriön yhteydessä toimiva työehtosopimuksen yleissitovuuden vahvistamislautakunta. Lautakunta arvioi sopimuksen edustavuutta eli sitä, kuinka suuri osa alan työntekijöistä kuuluu sopimuksen piiriin.
Yleissitovuuden keskeiset vaikutukset:
- Työnantaja on velvollinen noudattamaan yleissitovan TES:n vähimmäisehtoja, vaikka ei kuulu työnantajaliittoon
- Työntekijä saa TES:n mukaiset vähimmäisehdot riippumatta siitä, onko ammattiliiton jäsen
- Edullisemmuussääntö tarkoittaa, että TES:n ehtoja paremmista eduista voidaan sopia työsopimuksella, mutta huonompia ehtoja ei lähtökohtaisesti voi asettaa
Yleissitovien työehtosopimusten luettelo on julkisesti saatavilla Finlexissä. Luettelo päivittyy vahvistamislautakunnan päätösten myötä.
Ketä työehtosopimus koskee?
TES koskee lähtökohtaisesti kaikkia toimialalla työskenteleviä henkilöitä. Soveltamisala määräytyy tyypillisesti työnantajan toimialan perusteella, ei yksittäisen työntekijän tehtävänimikkeen mukaan.
Käytännössä tämä tarkoittaa esimerkiksi sitä, että kaupan alalla työskentelevään kassahenkilöön, varastotyöntekijään ja myymäläpäällikköön sovelletaan todennäköisesti samaa kaupan alan TES:ää, vaikka heidän tehtävänsä poikkeavat toisistaan merkittävästi.
On kuitenkin hyvä huomioida muutama poikkeus:
- Ylempiä toimihenkilöitä koskee usein oma työehtosopimuksensa
- Vuokratyöntekijöihin sovelletaan käyttäjäyrityksen TES:ää tietyissä tilanteissa
- Johtavassa asemassa olevia henkilöitä ei välttämättä koske mikään TES
- Määräykset voivat vaihdella sen mukaan, onko työsuhde kokoaikainen, osa-aikainen vai määräaikainen
Miten selvitän, mikä TES koskee minun työtäni?
Oikean työehtosopimuksen löytäminen ei aina ole itsestään selvää. Tässä muutama käytännön askel:
- Tarkista työsopimuksesi: useimmissa työsopimuksissa mainitaan sovellettava työehtosopimus
- Kysy työnantajaltasi: työnantajalla on velvollisuus ilmoittaa, mitä TES:ää noudatetaan
- Selvitä työnantajan toimiala: TES määräytyy tyypillisesti työnantajan päätoimialan mukaan
- Tarkista Finlexistä: yleissitovat sopimukset löytyvät Finlexin TES-rekisteristä
- Ota yhteys ammattiliittoon: liitto osaa kertoa, mikä sopimus soveltuu tilanteeseesi
Hankalimpia ovat tilanteet, joissa työnantajan toiminta kattaa useita toimialoja tai joissa työntekijä työskentelee eri tehtävissä eri aikoina. Näissä tapauksissa voi olla tarpeen selvittää tulkintakysymyksiä tarkemmin.
Miksi TES-ehtojen tunteminen on tärkeää?
TES-ehtojen tunteminen hyödyttää sekä työntekijöitä että työnantajia. Työntekijälle se tarkoittaa, että hän tietää oikeutensa, esimerkiksi oikean sairausajan palkan, ylityökorvausten perusteen ja vuosiloman kertymisen.
Työnantajalle ja HR-ammattilaiselle TES-osaaminen on välttämätöntä lainmukaisen palkanlaskennan ja henkilöstöhallinnon turvaamiseksi. Virheellinen TES-tulkinta voi johtaa:
- Palkkaepäselvyyksiin ja takautuviin palkanmaksuihin
- Työsuojeluviranomaisen toimenpiteisiin
- Oikeudellisiin riitoihin ja vahingonkorvausvaatimuksiin
- Työntekijöiden tyytymättömyyteen ja vaihtuvuuteen
Yli 160 yleissitovaa sopimusta ja niiden jatkuvat päivitykset tekevät TES-ehtojen hallinnasta haastavaa. Siksi yhä useammat organisaatiot hyödyntävät teknologisia ratkaisuja TES-tulkinnassa nopeuttaakseen tiedon hakua ja vähentääkseen tulkintavirheitä.
Yhteenveto
Työehtosopimus on sopimus, joka turvaa sekä työntekijöiden vähimmäisehdot että työnantajien ennakoitavuuden. Yleissitovuus varmistaa, että sopimukset koskevat koko toimialaa. Oikean TES:n löytäminen onnistuu työsopimuksesta, Finlexistä tai ammattiliiton kautta.
Jos haluat syventyä aiheeseen, tutustu sarjan seuraaviin artikkeleihin: Miksi TES-tulkinta on vaikeaa? ja 5 yleisintä TES-kysymystä palkanlaskennassa.
TES-perusteet — osa 1/3