yleissitovuustyöehtosopimuspalkanlaskenta

Yleissitova vai normaalisitova TES - kumpaa sovellat asiakasyritykseen?

·4 min·TES-perusteet

Yleissitova vai normaalisitova työehtosopimus? Selvitämme eron ja annamme tilitoimistolle selkeän polun oikean TESin valintaan asiakasyritykselle.

Pikavastaus

Normaalisitova työehtosopimus sitoo työnantajaa, joka kuuluu sopimuksen tehneeseen työnantajaliittoon. Yleissitova työehtosopimus velvoittaa alan kaikkia työnantajia järjestäytymisestä riippumatta – vähimmäisehtoina. Tilitoimiston muistisääntö: tarkista ensin asiakkaan liittojäsenyys, sitten toimialan yleissitova TES Finlexistä. Jos kumpikaan ei osu, sovelletaan työlainsäädäntöä ja työsopimusta.

Kun uusi asiakasyritys tulee tilitoimiston palkanlaskentaan, ensimmäinen ratkaistava kysymys ei ole palkkalaji tai järjestelmäasetus vaan tämä: mikä työehtosopimus yritystä sitoo ja millä perusteella? Vastaus ratkaisee vähimmäispalkat, lisät, ylityökorvaukset ja sairausajan palkan – eli käytännössä koko palkanlaskennan pohjan. Sitovuusperusteita on kaksi, ja ne toimivat eri tavalla.

Mitä normaalisitovuus tarkoittaa?

Normaalisitovuus perustuu työehtosopimuslakiin. Työehtosopimus sitoo sen tehneitä liittoja ja niiden jäseniä: kun työnantaja kuuluu sopimuksen allekirjoittaneeseen työnantajaliittoon, TES sitoo sitä suoraan jäsenyyden perusteella – koko laajuudessaan. Tämä tarkoittaa myös sopimuksen työrauhavelvoitetta ja oikeutta käyttää TES:n paikallisen sopimisen mahdollisuuksia, esimerkiksi työaikajärjestelyjä, joista sopimuksen mukaan sovitaan työpaikkakohtaisesti.

Normaalisitovuus ei edellytä, että työntekijät kuuluvat liittoon. Ratkaisevaa on työnantajan järjestäytyminen.

Mitä yleissitovuus tarkoittaa?

Yleissitovuus perustuu työsopimuslain 2 luvun 7 §:ään: työnantajan on noudatettava vähintään sen valtakunnallisen työehtosopimuksen määräyksiä, jota pidetään asianomaisella alalla edustavana. Yleissitovuuden vahvistaa yleissitovuuden vahvistamislautakunta, ja vahvistetut sopimukset löytyvät Finlexistä. Suomessa yleissitovia työehtosopimuksia on yli 160.

Käytännössä yleissitovuus tarkoittaa, että myös liittoon kuulumaton työnantaja on velvollinen noudattamaan alansa TES:n määräyksiä työsuhteen vähimmäisehtoina. Työsopimuksen ehto, joka on ristiriidassa yleissitovan työehtosopimuksen vastaavan määräyksen kanssa, on mitätön, ja sen tilalla noudatetaan TES:n määräystä.

Paikallisen sopimisen asema muuttui vuoden 2025 alussa. Aiemmin järjestäytymätön työnantaja ei voinut käyttää TES:n paikallista sopimista edellyttäviä määräyksiä, mutta 1.1.2025 voimaan tulleella lakimuutoksella nämä kiellot poistettiin: yleissitovaa TESiä noudattava järjestäytymätön työnantaja voi sopia paikallisesti samoista asioista kuin liittoon kuuluva. Edellytyksenä on, että työehtosopimus on solmittu uudelleen 1.1.2025 jälkeen. Henkilöstön edustajan tai henkilöstöryhmän kanssa tehty paikallinen sopimus on lisäksi toimitettava työsuojeluviranomaiselle kuukauden kuluessa sopimuksen tekemisestä (velvollisuus ei koske yksittäisen työntekijän kanssa tehtyä sopimusta) – viranomainen valvoo paikallista sopimista järjestäytymättömillä työpaikoilla.

Miten valitset oikean TESin asiakasyritykselle?

Etene neljässä askeleessa:

  1. Tarkista työnantajaliiton jäsenyys. Jos asiakas kuuluu työnantajaliittoon, liiton tekemä TES sitoo normaalisitovuuden perusteella. Kysy jäsenyys asiakkaalta suoraan – se ei näy julkisista rekistereistä luotettavasti.
  2. Määritä toimiala. TES valitaan pääsääntöisesti yrityksen päätoimialan mukaan, ei yksittäisen työntekijän tehtävänimikkeen. Verkkokaupan varastotyöntekijä kuuluu kaupan alan sopimuksen piiriin, vaikka tekisi samaa työtä kuin logistiikkayrityksen työntekijä naapurihallissa.
  3. Tarkista yleissitovuus Finlexistä. Finlex ylläpitää luetteloa vahvistetuista yleissitovista työehtosopimuksista ja vahvistamislautakunnan päätöksistä. Älä luota muistiin tai toimialan tapaan – tarkista.
  4. Jos yleissitovaa TESiä ei ole, työsuhteen ehdot määräytyvät työlainsäädännön ja työsopimuksen mukaan.

Näin sitovuus ratkeaa käytännössä

Case 1: Järjestäytymätön verkkokauppa

Verkkokauppa Oy työllistää kaksitoista henkilöä myynnissä ja varastossa eikä kuulu työnantajaliittoon. Toimiala on vähittäiskauppa, ja kaupan työehtosopimus on vahvistettu yleissitovaksi – joten sitä on noudatettava työsuhteiden vähimmäisehtoina.

Palkanlaskennalle tämä tarkoittaa, että taulukkopalkat, työaikalisät, vuosivapaajärjestelmä ja sairausajan palkka tulevat suoraan TES:stä. Esimerkiksi myyjän vähimmäistuntipalkka palkkaryhmässä B on muualla Suomessa 2. vuoden kokemuksella 13,13 € (taulukko 1.8.2026 alkaen) – työsopimuksella ei voida sopia pienemmästä, ja pienempää palkkaa koskeva ehto olisi mitätön. Vuoden 2025 lakimuutoksen jälkeen myös TES:n paikallisen sopimisen mahdollisuudet ovat yrityksen käytettävissä, koska kaupan TES on solmittu uudelleen 1.1.2025 jälkeen – tehdyt paikalliset sopimukset on kuitenkin toimitettava työsuojeluviranomaiselle.

Case 2: Kaupan liittoon kuuluva erikoisliike

Erikoisliike Oy kuuluu Kaupan liittoon. Sama työehtosopimus sitoo sitä nyt työehtosopimuslain perusteella eli normaalisitovana – ei vähimmäisehtoina vaan kokonaisuudessaan. Palkanlaskennan vähimmäistasot ovat täsmälleen samat kuin case 1:ssä: sama palkkataulukko, samat lisät, sama vuosivapaajärjestelmä.

Ero näkyy muualla: normaalisitovasti sidottua työnantajaa koskee sopimuksen työrauhavelvoite, ja se saa työnantajaliitoltaan neuvontaa sopimuksen soveltamiseen. Paikallisen sopimisen mahdollisuudet ovat vuoden 2025 lakimuutoksen jälkeen pitkälti samat molemmissa tapauksissa – järjestäytymättömän on kuitenkin toimitettava paikalliset sopimuksensa työsuojeluviranomaiselle. Tilitoimiston kannalta olennaisin havainto on, että sovellettava sopimusteksti on sama – sitovuusperuste vaikuttaa lähinnä menettelyihin, kuten työrauhavelvoitteeseen ja paikallisten sopimusten toimittamisvelvollisuuteen.

Entä jos alalla ei ole yleissitovaa TESiä?

Silloin työsuhteen ehdot määräytyvät työlainsäädännön ja työsopimuksen mukaan. Työaikalaki ja vuosilomalaki asettavat rajat työajalle, ylityökorvauksille ja lomille, mutta laissa ei ole yleistä vähimmäispalkkaa: työsopimuslain mukaan työstä on tällöin maksettava tavanomainen ja kohtuullinen palkka. Käytännössä kannattaa dokumentoida, mihin palkkataso perustuu, ja tarkistaa säännöllisesti, onko alalle sittemmin vahvistettu yleissitova sopimus.

Palkanlaskijan muistilista: liittojäsenyys → normaalisitova. Ei jäsenyyttä → toimialan yleissitova TES Finlexistä vähimmäisehtoina. Ei yleissitovaa → lait ja työsopimus. Ja kirjaa perustelu asiakaskansioon – sitovuusperuste kannattaa pystyä näyttämään myöhemminkin.

Kysy oma tapauksesi

Sitovuuskysymys on usein selvä, mutta soveltamisalakysymys ei ole: monitoimialayritys, henkilöstöpalvelu tai uusi liiketoimintamalli voi osua kahden sopimuksen rajalle. Teslet vastaa TES-kysymyksiin suoraan sopimusten tekstin perusteella ja näyttää kohdan, johon vastaus perustuu – kokeile omalla asiakastapauksellasi.

Katso myös: Mikä on TES eli työehtosopimus? ja 5 yleisintä TES-kysymystä palkanlaskennassa.

Lähteet: työehtosopimuslaki (436/1946), työsopimuslaki (55/2001) 2 luku 7 §, paikallista sopimista koskevat 1.1.2025 voimaan tulleet lakimuutokset sekä Finlexin luettelo vahvistetuista yleissitovista työehtosopimuksista. Esimerkin palkkaluku: Kaupan työehtosopimus 1.2.2025–31.1.2028, palkkataulukot 1.8.2026 alkaen.

Tämä artikkeli on tarkoitettu yleiseen tiedottamiseen. Yksittäisissä palkanlaskennan kysymyksissä suosittelemme tarkistamaan ajantasaisen TES-tekstin tai konsultoimaan asiantuntijaa.